Vantaa Vaalea III
Otetaan työn alle 3. olutpanos, joka kulkee työnimellä “Vantaa Vaalea”, veroluokka IV. Tarvikkeet hankiittin Myyrmannin yhteydessä sijaitsevasta Viinimaailmasta. Kaksi edellistä satsia on menty dunkel-painotteisesti; nyt tavoittelemme vaaleampaa lopputulosta – kuten nimikin ehkä antaa ymmärtää. Lopputulos saisi myös olla edellistä katkerampi; sanottakoon että olemme humalahakuisesti liikkeellä.
Savukylkeä ja olutta (Rekolan panimosta)
Jokin aikaa sitten saimme kunnian vierailla Rekolan panimossa. Ajattelin kehittää Rekolan maukkaiden oluiden ympärille kokkaussession, mutta mikä reseptiksi? Olut ja sika, ne sopivat hyvin yhteen, olen kuullut. Voisin ehkä savustaa suomalaista sikaa ja nauttia samalla suomalaisia käsityöoluita? Miksei.
Rekolassa tapasimme siis Jari Leinosen eli Malty-Jarin. Kysyin mieheltä muutaman kysymyksen, joista enemmän alla. Antaa Timin ensin kertoa tuntemuksiaan vierailustamme.
Spare ribit
Tehdään spare ribit eli suomalaisittain porsaan kylki luulla. Näissä on enemmän lihaa kuin tyypillisimmin Suomessa rib(s)einä tarjoilluissa baby backeissa, joita valmistimme jokin aika sitten. Suutuntuma on erilainen, samoin makuprofiili, koska lihaa on paksummin – eritoten rib tipeissä. Jos ribit maistuvat, näitäkin kannattaa ilman ehtoja kokeilla.
Vantaa-Dunkel
Smetanan oluthaara sijaitsee toistaiseksi Länsi-Vantaalla, ja sinne matkani nyt johtaakin. Kurvaan kiesilläni pihaan, jossa Tapio Mäskihärkä odottelee kyytiään saapuvaksi.
“Tänään tehään toinen satsi kiisseliä! Edellinen loppui jo. Tehääks jotain vaaleempaa tällä kertaa?”
Miksipä ei? Tavoitteen täyttämiseksi suuntaamme Viinimaailmaan Myyrmannissa.
Palvauskatsaus: lihaa savusaunasta
Suomalaista kulttuuria ehkä keskeisimmin kuvastaa sauna, eritoten savusauna. Saunassa on tullut kylvettyä, mutta itse en sattunut syntymään sellaisessa. Saunaa en myöskään ole, satunnaisia kiuasmakkaroita laajemmin, aiemmin käyttänyt ruoanvalmistukseen. Kerta se on ensimmäinenkin.
Savusaunamme sijaitsee Kainuussa, jota voinee pitää ainakin nykypalvauksen kotipesänä. Saaristolaismallisille kalansavustusuuneille ei ole käyttöä ja hirvisaaliit pitävät yllä tarvetta säilöä suuria kertaeriä. Nälkämaasta luulisi siis löytyvän alan osaamista. Näin onkin; pääsimme paikallisen palvaajamestarin pakeille, mistä lisää tuonnempana.
Miten kaikki siis kävi? Ennen tähän kutkuttavaan kysymykseen vastaamista luodaan katsaus käsitteiden “palvaus” ja “saunapalvi” sisältöön. Lue lisää
