Suomalainen bisseskene 120 vuotta sitten

აბრა,_ნიკო_ფიროსმანი

Vuonna 1894 julkaistiin lehtinen nimeltään “Sananen mallasjuomakysymyksestä”. Tämän julkaisun allekirjoittajana oli ryhmä, joka kutsui itseään nimellä “Suomen oluttehtailijoita”. Mutta mikä olikaan tuolloin mallasjuomakysymys, joka sai Oluttehtailijat “ankaran huolekkaaksi”?

1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla suomalaiset panimot olivat ajautuneet “horjuvaan tilaan” mm. myynnin rajoitusten ja “tavattoman suurten” veronkorotusten seurauksena. Vuosien 1882 ja 1892 välisenä aikana oluttehtaiden määrä, oluttehtailijoiden mukaan, oli pudonnut 114:stä 89:ään. Oluttehtailijoiden mielestä tämä johtui jo muutenkin “järkiperäisyyttä puuttuvan” alkoholiverotuksen kiristämisestä. Oli siis käsillä asiaintila, joka “tuntuvasti ehkäisi” olutkauppaa Suomessa ja sai Oluttehtailijat kokemaan “tuskallista epävarmuutta” tulevaisuudestaan.

Huoli panimoiden tulevaisuudesta oli siis kysymys, joka huolestutti olutväkeä Venäjän keisarikunnan hallitsemassa Suomen suuriruhtinaskunnassa n. 120 vuotta sitten. Vaikka muutamiin muihin kysymyksiin on sittemmin löydetty ratkaisu, alkoholipolitiikkamme näyttäisi edelleen pyörivän “mallasjuomakysymyksen” ympärillä. Joskus vanhat keinot ovat parempia kuin korillinen uusia, joten luodaan katsaus Oluttehtailijoiden näkemyksiin ko. kysymyksen ratkaisuista.

Lue lisää

Pyynikin käsityöläispanimo: olutta ja osakkeita

VierreVaahtoaa

Suuntaan kiesini nokan kohti Tamperetta ja Pyynikin käsityöläispanimoa. Itse panimo on suhteellisen tuore, mutta valikoimaan kuuluu jo useampia oluita – kaikki mielestäni maukkaita. Tapaan ns. pelipaikoilla Rauno ja Tuomas Peren, joista jälkimmäinen vastaa oluiden resepteistä. Alla lisää hänen ajatuksiaan panimon toiminnasta. Mutta maistetaan ensin yksi olut.
Lue lisää

Hunaja-kaura-stoutti V

StouttiLasissa

Jatketaan kotiolutsarjaa stoutilla. Tätä varten tehdään osittaismäskäys, jossa käytettävät maltaat jauhamme käsikäyttöisellä myllyllä. Käymiskelpoisia sokereita täydennetään myös DME:llä eli eurooppalaisittain spray maltilla. Lisäaineena käytämme gypsumia, jota aiemmin kokeilimme jo Vantaan Valtias -oluemme yhteydessä. Alla asioista tarkemmin.

Lue lisää

Sähkösavustusta

Leppäkiekot_ja_leppälastut3_

Savustus sopii kaikille keleille kesähelteistä talvipakkasiin, vaikka kyseinen aktiviteetti enemmäkin kesäiseksi harrastukseksi mielletään. Kokeilen erästä suomalaista savustusvälinettä, johon asetellaan kassilohta, lammasta ja pari makkaraa. Aiemmin kyseisellä kapistuksella on savusteltu mm. Sikaa ja kirjolohta. Katsotaan, mitä hommasta tulee – joka tapauksessa meininki on erilaista kuin pallogrillisavustus.

Lue lisää

Kollaboraatiokeitto: Rekola ja Hiisi

KeittoKattila

Rekolan panimo ja Panimoyhtiö Hiisi ovat työstämässä ns. collaboraatiokeittoa eli kahden tai useamman panimon yhteisolutta. Suuressa maailmassa vastaavia on tietenkin nähty, mutta Suomessa ei (toistaiseksi) liiemmälti. Smetana sai kunnian päästä tarkkailemaan ammattilaisten työskentelyä ja keskustelemaan oluesta valmistuksen ohessa. Kyseessä on siis kiisseli nimeltään “Kaksi kotia” ja näin se valmistui. Lue lisää

« Edellinen 5Seuraavat 5 »