Suomalainen bisseskene 120 vuotta sitten
Vuonna 1894 julkaistiin lehtinen nimeltÀÀn âSananen mallasjuomakysymyksestĂ€â. TĂ€mĂ€n julkaisun allekirjoittajana oli ryhmĂ€, joka kutsui itseÀÀn nimellĂ€ âSuomen oluttehtailijoitaâ. Mutta mikĂ€ olikaan tuolloin mallasjuomakysymys, joka sai Oluttehtailijat âankaran huolekkaaksiâ?
1800-luvun jĂ€lkimmĂ€isellĂ€ puoliskolla suomalaiset panimot olivat ajautuneet âhorjuvaan tilaanâ mm. myynnin rajoitusten ja âtavattoman suurtenâ veronkorotusten seurauksena. Vuosien 1882 ja 1892 vĂ€lisenĂ€ aikana oluttehtaiden mÀÀrĂ€, oluttehtailijoiden mukaan, oli pudonnut 114:stĂ€ 89:ÀÀn. Oluttehtailijoiden mielestĂ€ tĂ€mĂ€ johtui jo muutenkin âjĂ€rkiperĂ€isyyttĂ€ puuttuvanâ alkoholiverotuksen kiristĂ€misestĂ€. Oli siis kĂ€sillĂ€ asiaintila, joka âtuntuvasti ehkĂ€isiâ olutkauppaa Suomessa ja sai Oluttehtailijat kokemaan âtuskallista epĂ€varmuuttaâ tulevaisuudestaan.
Huoli panimoiden tulevaisuudesta oli siis kysymys, joka huolestutti olutvĂ€keĂ€ VenĂ€jĂ€n keisarikunnan hallitsemassa Suomen suuriruhtinaskunnassa n. 120 vuotta sitten. Vaikka muutamiin muihin kysymyksiin on sittemmin löydetty ratkaisu, alkoholipolitiikkamme nĂ€yttĂ€isi edelleen pyörivĂ€n âmallasjuomakysymyksenâ ympĂ€rillĂ€. Joskus vanhat keinot ovat parempia kuin korillinen uusia, joten luodaan katsaus Oluttehtailijoiden nĂ€kemyksiin ko. kysymyksen ratkaisuista.
Pyynikin kÀsityölÀispanimo: olutta ja osakkeita
Suuntaan kiesini nokan kohti Tamperetta ja Pyynikin kĂ€sityölĂ€ispanimoa. Itse panimo on suhteellisen tuore, mutta valikoimaan kuuluu jo useampia oluita – kaikki mielestĂ€ni maukkaita. Tapaan ns. pelipaikoilla Rauno ja Tuomas Peren, joista jĂ€lkimmĂ€inen vastaa oluiden resepteistĂ€. Alla lisÀÀ hĂ€nen ajatuksiaan panimon toiminnasta. Mutta maistetaan ensin yksi olut.
Lue lisÀÀ
Hunaja-kaura-stoutti V
Jatketaan kotiolutsarjaa stoutilla. TÀtÀ varten tehdÀÀn osittaismÀskÀys, jossa kÀytettÀvÀt maltaat jauhamme kÀsikÀyttöisellÀ myllyllÀ. KÀymiskelpoisia sokereita tÀydennetÀÀn myös DME:llÀ eli eurooppalaisittain spray maltilla. LisÀaineena kÀytÀmme gypsumia, jota aiemmin kokeilimme jo Vantaan Valtias -oluemme yhteydessÀ. Alla asioista tarkemmin.
SÀhkösavustusta
Savustus sopii kaikille keleille kesĂ€helteistĂ€ talvipakkasiin, vaikka kyseinen aktiviteetti enemmĂ€kin kesĂ€iseksi harrastukseksi mielletÀÀn. Kokeilen erĂ€stĂ€ suomalaista savustusvĂ€linettĂ€, johon asetellaan kassilohta, lammasta ja pari makkaraa. Aiemmin kyseisellĂ€ kapistuksella on savusteltu mm. Sikaa ja kirjolohta. Katsotaan, mitĂ€ hommasta tulee – joka tapauksessa meininki on erilaista kuin pallogrillisavustus.
Kollaboraatiokeitto: Rekola ja Hiisi
Rekolan panimo ja Panimoyhtiö Hiisi ovat työstĂ€mĂ€ssĂ€ ns. collaboraatiokeittoa eli kahden tai useamman panimon yhteisolutta. Suuressa maailmassa vastaavia on tietenkin nĂ€hty, mutta Suomessa ei (toistaiseksi) liiemmĂ€lti. Smetana sai kunnian pÀÀstĂ€ tarkkailemaan ammattilaisten työskentelyĂ€ ja keskustelemaan oluesta valmistuksen ohessa. KyseessĂ€ on siis kiisseli nimeltÀÀn “Kaksi kotia” ja nĂ€in se valmistui. Lue lisÀÀ