Suomalainen bisseskene 120 vuotta sitten

აბრა,_ნიკო_áƒ€áƒ˜áƒ áƒáƒĄáƒ›áƒáƒœáƒ˜

Vuonna 1894 julkaistiin lehtinen nimeltÀÀn “Sananen mallasjuomakysymyksestĂ€â€. TĂ€mĂ€n julkaisun allekirjoittajana oli ryhmĂ€, joka kutsui itseÀÀn nimellĂ€ “Suomen oluttehtailijoita”. Mutta mikĂ€ olikaan tuolloin mallasjuomakysymys, joka sai Oluttehtailijat “ankaran huolekkaaksi”?

1800-luvun jĂ€lkimmĂ€isellĂ€ puoliskolla suomalaiset panimot olivat ajautuneet “horjuvaan tilaan” mm. myynnin rajoitusten ja “tavattoman suurten” veronkorotusten seurauksena. Vuosien 1882 ja 1892 vĂ€lisenĂ€ aikana oluttehtaiden mÀÀrĂ€, oluttehtailijoiden mukaan, oli pudonnut 114:stĂ€ 89:ÀÀn. Oluttehtailijoiden mielestĂ€ tĂ€mĂ€ johtui jo muutenkin “jĂ€rkiperĂ€isyyttĂ€ puuttuvan” alkoholiverotuksen kiristĂ€misestĂ€. Oli siis kĂ€sillĂ€ asiaintila, joka “tuntuvasti ehkĂ€isi” olutkauppaa Suomessa ja sai Oluttehtailijat kokemaan “tuskallista epĂ€varmuutta” tulevaisuudestaan.

Huoli panimoiden tulevaisuudesta oli siis kysymys, joka huolestutti olutvĂ€keĂ€ VenĂ€jĂ€n keisarikunnan hallitsemassa Suomen suuriruhtinaskunnassa n. 120 vuotta sitten. Vaikka muutamiin muihin kysymyksiin on sittemmin löydetty ratkaisu, alkoholipolitiikkamme nĂ€yttĂ€isi edelleen pyörivĂ€n “mallasjuomakysymyksen” ympĂ€rillĂ€. Joskus vanhat keinot ovat parempia kuin korillinen uusia, joten luodaan katsaus Oluttehtailijoiden nĂ€kemyksiin ko. kysymyksen ratkaisuista.

Lue lisÀÀ

Pyynikin kÀsityölÀispanimo: olutta ja osakkeita

VierreVaahtoaa

Suuntaan kiesini nokan kohti Tamperetta ja Pyynikin kĂ€sityölĂ€ispanimoa. Itse panimo on suhteellisen tuore, mutta valikoimaan kuuluu jo useampia oluita – kaikki mielestĂ€ni maukkaita. Tapaan ns. pelipaikoilla Rauno ja Tuomas Peren, joista jĂ€lkimmĂ€inen vastaa oluiden resepteistĂ€. Alla lisÀÀ hĂ€nen ajatuksiaan panimon toiminnasta. Mutta maistetaan ensin yksi olut.
Lue lisÀÀ

Hunaja-kaura-stoutti V

StouttiLasissa

Jatketaan kotiolutsarjaa stoutilla. TÀtÀ varten tehdÀÀn osittaismÀskÀys, jossa kÀytettÀvÀt maltaat jauhamme kÀsikÀyttöisellÀ myllyllÀ. KÀymiskelpoisia sokereita tÀydennetÀÀn myös DME:llÀ eli eurooppalaisittain spray maltilla. LisÀaineena kÀytÀmme gypsumia, jota aiemmin kokeilimme jo Vantaan Valtias -oluemme yhteydessÀ. Alla asioista tarkemmin.

Lue lisÀÀ

SÀhkösavustusta

LeppÀkiekot_ja_leppÀlastut3_

Savustus sopii kaikille keleille kesĂ€helteistĂ€ talvipakkasiin, vaikka kyseinen aktiviteetti enemmĂ€kin kesĂ€iseksi harrastukseksi mielletÀÀn. Kokeilen erĂ€stĂ€ suomalaista savustusvĂ€linettĂ€, johon asetellaan kassilohta, lammasta ja pari makkaraa. Aiemmin kyseisellĂ€ kapistuksella on savusteltu mm. Sikaa ja kirjolohta. Katsotaan, mitĂ€ hommasta tulee – joka tapauksessa meininki on erilaista kuin pallogrillisavustus.

Lue lisÀÀ

Kollaboraatiokeitto: Rekola ja Hiisi

KeittoKattila

Rekolan panimo ja Panimoyhtiö Hiisi ovat työstĂ€mĂ€ssĂ€ ns. collaboraatiokeittoa eli kahden tai useamman panimon yhteisolutta. Suuressa maailmassa vastaavia on tietenkin nĂ€hty, mutta Suomessa ei (toistaiseksi) liiemmĂ€lti. Smetana sai kunnian pÀÀstĂ€ tarkkailemaan ammattilaisten työskentelyĂ€ ja keskustelemaan oluesta valmistuksen ohessa. KyseessĂ€ on siis kiisseli nimeltÀÀn “Kaksi kotia” ja nĂ€in se valmistui. Lue lisÀÀ

« Edellinen 5Seuraavat 5 »