Ruispuolukkapuuro

Ruispuolukkapuuro on perinteinen suomalainen mättö. Teen tästä teemasta kaksi versiota. Ensin nopeampi “arkiversio” lyhyemmällä haudutuksella, sitten “viikonloppuversio” kymmenen tunnin satsauksella.

Pidemmässä haudutuksessa ruisjauho imeltyy amylaasin vaikutuksesta eikä sokeria tarvitse lisätä yhtä paljon kuin lyhyemmässä versiossa. Alla resepti molempiin.

Tarvikkeet

• 1,5 l vettä
• 4 dl ruisjauhoja
• 5 – 6 dl puolukoita
• sokeria tarpeen mukaan

Metodi

Arkiversio

1. Kiehautetaan vesi ja lisätään puolukat sekä ruisjauhot hitaasti ja hyvin sekoitellen.
2. Haudutetaan n. tunti
3. Nautitaan (kukin syöjä lisää sokeria maun mukaan)

Viikonloppuversio

1. Kiehautetaan vesi vedenkeittimessä ja kaadetaan se puolukoiden päälle. Annetaan levätä hetken, että lämpötila laskee 65 asteen tienoille. Vispilöidään joukkoon jauhot.



2. Laitetaan pataan kansi päälle ja asetetaan se 65 asteiseen uuniin 8 tunniksi hautumaan.
3. Haudutuksen jälkeen nostetaan lämpöä 150 asteeseen tunnin – kahden ajaksi, jotta puuro sakeutuu hieman. Tässä vaiheessa puuro alkaa luonnollisesti kiehua, joten padan on oltava riittävän suuri, ettei kiehu yli. Haudutuksen voi tehdä ilman kantta, mutta silloin pataa täytyy sekoitella aika ajoin.



4. Nautitaan.

Fiilikset syömisen jälkeen

Arkiversio oli ihan ok sokerin lisäyksellä.

Viikonloppuversio oli erittäin hyvä ja huomaa kyllä, että ylimääräinen hauduttamiseen käytetty aika kannattaa ehdottomasti. Satsi oli yllättävän hyvä mielestäni, koska en ole aiemmin ollut puolukkapuuron erityinen ystävä. Parin litran annos meni nopeasti ja olisin jopa toivonut sitä riittävän enemmän seuraavaankin päivään. Viikonloppuversiota valmistan varmasti uudestaan ja se on näistä kahdesta vaihtoehto, jota ehdottomasti suosittelen, jos aikaa vaan riittää.

Taustaa

A. Hopia kertoo amylaasista seuraavaa:

“Amylaasi on entsyymi, joka nopeuttaa tärkkelyksen pilkkoutumista makeiksi sokereiksi, maltoosiksi ja glukoosiksi. … Amylaasi toimii parhaiten 60 – 70 asteen lämmössä… kymmenen astetta korkeampi lämpötila tuhoaa entsyymiproteiinien molekyylirakenteen peruuttamattomasti siten, että entsyymit menettävät tehonsa lopullisesti.”

Lähteet

Myllyn paras -jauhosäkki ja saitti

Hopia, A. (2008). Kemiaa keittiössä, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, s. 186 – 7