Hernerokka

T√§n√§√§n jatkamme¬†vieraskauha-sarjaamme. Vierailemme eksoottisella Vantaalla, jossa “Sateentekij√§” valmistaa meille “mujeet”. Sana mujeet on mahdollisesti Vantaan murretta ja tarkoittanee samaa kuin kansan kieless√§ m√§ssyt, m√§iskeet tai m√§r√§ytykset. En ole siis aivan varma, mutta n√§in arvaisin.

Mujeina tarjoillaan hernekeitto, joka on oikein maukas eväs ja joka valmistuu nopeasti. Ruoka on melko yksinkertainen, mutta mutta en anna sen hämätä; maku on aivan loistava.

Valmistusaika: 25 minuuttia, josta liedellä kiehumista 20 minuuttia

Taustaa

Ennen tarkempaa pureutumista ruoanvalmistamiseen annan Sateentekijän kertoa ruokalajin, ja yleisemmin ruokavalionsa, taustoja.

Sateentekijä hernekeitosta:

“T√§ll√§ hetkell√§ kyseinen m√§tt√∂ on meik√§l√§isen ruokavalion kivijalka, tietyll√§ tavalla. T√§√§ edustaa meik√§l√§iselle p√§iv√§n l√§mmint√§ ruokaa – t√§ysin. M√§ oon kuukauden vet√§ny kaks l√§mmint√§ ruokaa hernarii ja viel√§ en oo kyll√§styny. P√§invastoin.

“Yks mik√§ on hyv√§ huomioida on, ett√§ t√§ss√§ on raikas maku, kevyt, helposti l√§hestytt√§v√§. T√§√§ ei oo perinteinen hernekeitto, ei ainakaan laitoshernari. T√§√§ on ehk√§ v√§h√§n uusavuttoman hernekeittoa.”

T√§m√§n hernekeiton keskeinen elementti on jauhelihamauste, jota laitetaan “vitullisesti”:

“Mulle passeli maustaminen on sellasta, ett√§ jauheliha on mukavan pilkullista. Ett√§ jauhelihamausteen pippurit n√§kyy; sillon maustetta on tarpeeks.¬†T√§√§ safka voi j√§√§d√§ v√§h√§n ontoks, jos jauhelihamaustetta ei laita tarpeeks. Maustepusseilla ei t√§ss√§ tee mit√§√§n, koska jauhelihamaustetta tulee niin paljon.

Valmistusmenetelmästä ja -ajasta voidaan todeta seuraavaa:

“Koska kyseess√§ on kana, diggailen ruskistella t√§n kunnolla. Vaikka keitell√§√§n 15 – 20 minsaa, niin haluun ett√§ kanabaiskat on ruskeita jo ennen keittelyy. Ihan vaan sen yhen m√∂kkireissun pohjalta, jossa tuli vedettyy ne raa’at kanat ja salmari siit√§ p√§√§lle: kolmen viikon ripuli :)”

“T√§ss√§ keittoaika on ratkaiseva. Jengih√§n yleens√§ yhdist√§√§ hernekeiton tiettyyn “nallitteluun”. Jos keittoaika ei ole tarpeeksi pitk√§, niin pieruja l√§htee. Kun rokka on kyps√§√§, ongelmia ei varsinaisesti kuitenkaan tule.”

Tätä safkaa pari kertaa syöneenä en ite ehkä pysty ihan allekirjottaa tota vikaa steitmenttiä, mut ei se mitää. Asiaa edelleen auttaakseen Sateentekijä tarjoilee Hernerokan ohessa ruisleipää, perinteiseen tyyliin:

“T√§h√§nh√§n kuuluu v√§h√§n niinku ruisleip√§ √§rtsoppaan ja kyl se kielt√§m√§tt√§ puolustaa paikkaansa, koska useinhan keitoista j√§√§ v√§h√§n n√§lk√§ jos ei oo jotain “viljakkaa” messiss√§. Ved√§n jotain maalaisruisleip√§√§, joten siihen sopii Kallen Kaviaari hyvin p√§√§lle.

“On kyl sanottava, ett√§ m√§ oon huomannu, ett√§ tossa on kasviksia niin paljon, ett√§ siit√§ ei j√§√§ n√§lk√§ vaikka ei vet√§isk√§√§n leip√§√§ sivussa. Leip√§ on painoonsa n√§hden ravinteikasta kamaa kuitenkin ja se sulaa kohtuu nopeesti, vaikka olis mit√§ t√§ysjyv√§leip√§√§. Pyrin vet√§√§ kamaa, mik√§ sulaa hitaasti ja jossa on tasasesti vapautuvaa energiaa. V√§h√§n sellasella pandakarhu-meiningill√§.”

Sateentekij√§lle hyv√§ ruoka ei ole t√§ydellist√§, jos se vain maistuu hyv√§lt√§. Ruoassa on aina ns. “funktionaalinen”, kokonaisvaltainen aspekti mukana:

“Meitsill√§ on ollu selke√§ sis√§syntynen tarve saada lis√§√§ kasviksia ruokavalioon. Jos ei jaksa v√§s√§√§ jotain vitun salaatteja koko ajan, niin se on hankalaa. M√§ oon noista pakastevihanneksista ja – marjoista l√∂yt√§ny siihen mahollisuuden.

Suoli toimii ku junan vessa t√§n kanssa. Sen verran tossa on kuitumatskuu kuitenkin, ett√§ aamukakka tulee kellon tarkasti joka aamu 7.30. Ett√§ hyv√§ fiilis ollu sillai.”

Ja näillä puheilla itse reseptin pariin.

Hernekeiton raaka-aineet

  • Broiskun jauheliha, 400g
  • Kasvishernekeitto, 1 prk ¬†(435 g)
  • Keittojuurekset, 2 ps (200 g /pussi; pakaste)
  • Jauhelimauste, vitullisesti (24 g)
  • Vett√§, 2 hernekeitto purkillista (7,4 dl)
  • Rypsi√∂ljy√§ paistamiseen (tuli 25 g)

Kuten yllä mainittua teemme oheen parit viljakat, esimerkiksi

  • Ruisleip√§√§
  • Juustoa
  • Kallen kaviaaria
  • Kalkkunafilett√§

Hernekeiton valmistus

  1. Ruskistetaan jauheliha tosta noin
  2. Kun jauhelihaa ruskistetaan, aletaan kylv√§√§ jauhelihamaustetta (about puolet kokonaism√§√§r√§st√§ eli ns. “ensimausto” ks. alla)
  3. Ruskistellaan jonkin aikaa ja sitten on toisen mauston aika, jonka jälkeen vielä ruskistetaan kypsäksi.
  4. Lisätään kasvikset
  5. Kaavitaan hernaripurkki päälle
  6. Lisätään vesi (hernaripurkin kautta, jotta vikat rienteet saadaan matkaan). Hämmennetään niin, että keitto ei ole könttinä vaan kaikki on sekoittunut.
  7. Keitellään vajaa 20 minuuttia
  8. Nautitaan, esim. ruisleivän ja Beroccan ohessa

Tarkennuksia valmistusmenetelmään

Maustaminen tapahtuu seuraavalla tavalla:

“Jauhelihamauste “kylvet√§√§n” ruokaan¬†kahdessa er√§ss√§. Ensin heti paiston alkuvaiheessa ja sitten loppuvaiheessa sopivan mausteiden m√§√§r√§n aikaansaamiseksi. Ns. “ensimaustoon” meni 13 g ja¬†toisella maustolla edelleen 9 g jauhelihamaustetta.”

Mitä tehdään keittovaiheessa

“Ehk√§ viiden minuutin v√§lein kannattaa v√§h√§n tsiigailla, miten se voi. V√§h√§n sekoitellaan. Ei muuta tarvii tehd√§.”

Keiton valmiuden toteamisesta mainittakoon seuraavaa:

“Kun rupee nousemaan vaahtoa pintaan, safka on periaatteessa valmista. Kun vaahtoa tulee, m√§ annan sen muhii viel√§ hetken. M√§ ved√§n pienell√§ l√§mm√∂ll√§ viel√§ viis minsaa. Nimenomaan jotta kasvikset pehmenev√§t kunnolla sellaseks mukavaks kokonaisuudeks.

Safka on valmista oikeestaan sillon, kun lastalla vet√§√§ ja aineet alkaa ker√§√§ntyy lastan eteen. Jos nestett√§ olis paljon [ts. se ei olis haihtunut keiton aikana tarpeeksi], niin ne ei ker√§√§ntyis, vaan valuis takas pataan.”

Ruokajuoma ja viljakka

Koska olemme vieraskauhomassa, ruokajuomana ei poikkeuksellisesti tarjoilla olutta. Nyt nautitaan punasta beroccaa Рtietenkin muovisesta protskupurkista.

Ja oheen ym. ruisleipää

Ravintoarvoista

Hyvää oli. Tehdään vielä ravinto-opillinen tarkastelu siitä, mitä oikeastaan tuli syötyä. Sateentekijä kertoo taas taustoja:

“T√§ss√§ on sillain ravintoarvot kohallaa, ett√§ t√§√§ on yll√§tt√§v√§n proteiinipitonen safka ja hyv√§√§ hiilarii. Ja rasvaa, hyv√§√§ rasvaa kun k√§ytt√§√§ ryps√§rii. Hyv√§√§ rasvaa, kasvista paljon liikkeell√§, hiilareista mit√§√§n sokereita ei tietenk√§√§n oo, et siihen n√§hen hyv√§.

“Koko m√§t√∂n paino on 2 kg, josta se keittyy kasaan n. 400 g verran. Keitt√§misen aikana kiehuu kasaan niin, ett√§ j√§ljelle j√§√§ 4 kpl 400 g annosta, joista yhden annoksen kalorim√§√§r√§ on reilu 300 [k]calorii.”

Alla oleva taulukko kertoo valmistamamme hernekeiton kalorimäärät (lähteet alla). Annoskokona on tässä ajateltu n. neljäsosa koko reseptistä, mikä saattaa nälkäisellä miehellä kuitenkin ylittyä. Arvot ovat siten viitteellisiä annoksen osalta.

Taulukossa on siis pelkk√§ keitto. Jos oheen otetaan “viljakkaa”, se luonnollisesti kasvattaa ravintoaineiden m√§√§ri√§.

Toistaiseksi tarkastelematon tekij√§ on suolan m√§√§r√§. Jauhelihamausteessa suolaa on n. 40 % ja hernekeitossa n. 1%. N√§ist√§ suolaa tulee siis n. 10,5 g + 4,5 g = 15 g, eli vajaa 4 g / annos. Jos ohessa menee viljakkaa, juustoa, Kalle’s kaviaaria / leikkeleit√§, niist√§ kertyy helposti gramma tai pari lis√§√§. Ja jos keittoa nautitaan esim. kaksi annosta, suolaa voi kerty√§ l√§hemm√§s 10 g / ruokailu.

Jos suolan saannissa tavoitellaan¬†suolan saantisuosituksen mukaista maksimissaan 5¬†grammaa / p√§iv√§ -annostusta, reseptimme ylitt√§√§ sen merkitt√§v√§sti. Runsas jauhelihamausteen k√§ytt√∂ muodostuukin ev√§√§n “akilleen kantap√§√§ksi”. Ja t√§rke√§√§ on my√∂s huomata, ett√§ t√§m√§ on vain yksi p√§iv√§n aterioista, joista suolaa saadaan v√§ist√§m√§tt√§ lis√§√§.

Fiiliksiä

Valmistusprosessia seuratessa ja kokkia haastatellessani havaitsen selvästi, että tämä on kauttaaltaan mietitty prosessi. Nopea, helppo ja hyvä ruoka, jonka valmistus etenee kuin juna alusta loppuun.

Tämä ruoka on hyvää, ja aika terveellisellä mennään joka tapauksessa. Ja kun katsotaan ravintoarvoja tarkemmin, ne jakautuvat melko optimaalisesti proteiinien, rasvojen ja hiilareiden välillä ehkä hieman korostuneesti rasvaan painottuen. Voimakassuolaista, kuten yllä mainittu, mutta hyvää ehkä juuri siksi.

Uskoisin, että tätä voisi tehdä muistakin lihoista. Ehdottomasti mielenkiintoista olisi kokeilla kunnon palvikinkulla tai jollain muulla savustetulla, valmiiksi kypsällä sian ruhonosalla esim. potkalla. Jos halutaan pysyä siipikarjassa, voisimme käyttää myös savustettua kalkkunaa. Nämä tosin ovat monesti raskaasti suolattuja, mikä ei tukisi tavoitetta suolan määrän vähentämisestä.

Pitk√§aikaisessa k√§yt√∂ss√§ (esim. kuukauden ajan p√§ivitt√§in kaksi annosta ks. yll√§) kiinnitt√§isin huomiota suolan m√§√§r√§√§n. Jauhelihamausteen valmistusaineiksi mainitaan seuraavat: “Sipuli, suola (41%), arominvahvenne (E621), ryp√§lesokeri, kirveli, mustapippuri, basilika.” Korvaisinkin jauhelihamausteen tuoreella, ruskistetulla sipulilla, yrteill√§ ja pippurilla. Lis√§ksi maustaisin keiton valkosipulilla ja miedolla chilill√§. Suolaa voi sitten laittaa maun mukaan, mutta varsinkin jos lihana k√§ytet√§√§n palvattua sikaa, suolaa ei tarvinne lis√§t√§ lainkaan.

Sadetta tekemässä

Tarjoillaan lopuksi vielä katsaus kokkiin keittiössään ja samalla naislukijoille hieman silmänruokaa.

Lähteet

Hernekeitto

Keittojuurekset

Rypsiöljy

Broilerin jauheliha

Jauhelihamauste


Kommentit

3 kommenttia postaukseen “Hernerokka”
  1. Pirkko says:

    Mukavaa, ett√§ Smetana tarjoilee my√∂s silm√§nruokaa naislukijoilleen ūüôā

  2. riisipussi says:

    Kommentti murrespekulaatioon: asuin Vantaalla 19 vuotta (1982-2001) enk√§ ole koskaan kuullut termi√§ “mujeet.” Voi toki olla, ett√§ kyseess√§ on 1) uudempi termi joka on noussut vantaalaisen nuorison suosioon viimeisen kymmenen vuoden aikana, 2) l√§nsivantaalaisten suosima termi (Vantaita on oikeastaan kaksi: it√§- ja l√§nsi-Vantaa [ja l√§nsi-Vantaan voisi it√§vantaalaisten mielest√§ luovuttaa Espoolle]).

    • Mr. Smetana says:

      Kiitos kommentista. En tainnut sit√§ yll√§ mainita, mutta oltiin tosiaan L√§nsi-Vantaalla, ei siis ydinalueilla. Paikallisen Nesteen / Carrolsin pihalla ei ollut edes yht√§√§n autoa takakontti auki matala√§√§nikaiutin k√§yt√∂ss√§. Voi olla, ett√§ t√§ss√§ syy. Tulkitsen, ett√§ itse olit “aito” vantaalainen It√§-Vantaalta.

Haluamme kuulla kommenttisi

Koska spämmikommentteja tulee kansainvälisiltä tahoilta liikaa, pyydämme täyttämään CAPTCHAn ao. ruutuun.
Näyttää siltä, että kirjasinkoolla ei ole väliä.
Pahoittelut ylimääräisestä vaivasta.

*




T√§git: , , , , , · Luontihetki: Wednesday, April 13, 2011