Suomalainen bisseskene 120 vuotta sitten

Vuonna 1894 julkaistiin lehtinen nimeltään “Sananen mallasjuomakysymyksestä”. Tämän julkaisun allekirjoittajana oli ryhmä, joka kutsui itseään nimellä “Suomen oluttehtailijoita”. Mutta mikä olikaan tuolloin mallasjuomakysymys, joka sai Oluttehtailijat “ankaran huolekkaaksi”?

1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla suomalaiset panimot olivat ajautuneet “horjuvaan tilaan” mm. myynnin rajoitusten ja “tavattoman suurten” veronkorotusten seurauksena. Vuosien 1882 ja 1892 välisenä aikana oluttehtaiden määrä, oluttehtailijoiden mukaan, oli pudonnut 114:stä 89:ään. Oluttehtailijoiden mielestä tämä johtui jo muutenkin “järkiperäisyyttä puuttuvan” alkoholiverotuksen kiristämisestä. Oli siis käsillä asiaintila, joka “tuntuvasti ehkäisi” olutkauppaa Suomessa ja sai Oluttehtailijat kokemaan “tuskallista epävarmuutta” tulevaisuudestaan.

Huoli panimoiden tulevaisuudesta oli siis kysymys, joka huolestutti olutväkeä Venäjän keisarikunnan hallitsemassa Suomen suuriruhtinaskunnassa n. 120 vuotta sitten. Vaikka muutamiin muihin kysymyksiin on sittemmin löydetty ratkaisu, alkoholipolitiikkamme näyttäisi edelleen pyörivän “mallasjuomakysymyksen” ympärillä. Joskus vanhat keinot ovat parempia kuin korillinen uusia, joten luodaan katsaus Oluttehtailijoiden näkemyksiin ko. kysymyksen ratkaisuista.

Mallasjuomakysymys

Millä tavalla Oluttehtailijat näkivät veronkorotusten vaikutukset toimintaansa:

“Jokaisen, ken ottaa vakavasti tarkastaakseen näitä seikkoja [aiempien veronkiristysten vaikutuksia], täytyy myöntää, että olutteollisuus nykyään ei ole kadehdittavassa asemassa. Ja nyt puuhataan – kaiken tämän lisäksi – mallasveron suurentamista, sanomalehdissä olleitten tietojen mukaan 50 prosentilla.” (s. 8)

“Olutteollisuudessa [veronkorotusten johdosta] valtaan pääsevä pula tuottaa valtiolle melkoisen vähennyksen niistä tuloista, joita odotettiin saatavan veroa lisäämällä. Mahdoton on edeltäpäin laskea tämän vähennyksen laajuutta, mutta kun otetaan huomioon, että nykyinen veromäärä on tavattoman suuri, suurin, minkä olutteollisuus nykyisellä kannallaan vauriolle joutumatta voipi sietää, niin saattaa olettaa, että veronlisäyksen tuottamat seuraukset tulevat ulottumaan lavealle ja valtion tulojen vähentyminen olemaan melkoinen – ehkäpä niin suuri, että lisätty vero jonkun vuoden kuluttua ei ole nykyistä suurempi. Asiain niin ollen jäisi uuden verotuksen tärkein tehtävä suorittamatta. Mutta olutteollisuudelle sen säätäminen tuottaisi suurta tappiota sekä oluttehtaihin kiinnitettyyn pääomaan nähden, että myöskin tekemällä mahdottomaksi useitten tehtaitten olemassa olon.” (s. 12)

Mihin veronkorotusten nähdään pohjautuvan – verotulojen kasvattamisen lisäksi?

“Varmasti saattaa olettaa, että toinen näkökanta, jota edustavat raittiusrientojen kauvimmaksi johtuneet kannattajat, ja jonka mukaan olut on juovutusjuoma ja sellaisena kaikin tavoin vastustettava, jonkun verran on johtanut tätä [mallasveron korotukseen liittyvää] valintaa.”

Jos olutta olisi paremmin saatavilla, minkälainen vaikutus sillä olisi kokonaiskulutukseen ja kulutuksen jakautumiseen eri alkoholilajien kesken?

“Tärkeimpänä aiheena toimenpiteihin, joitten tarkoitus on poistaa oluenvalmistusta rasittava vero tai vähentää sitä, on kokemuksen kautta saatu tieto, että olut kykenee vähentämään viinan ja muitten väkijuomain kulutusta. Tämä kokemuksen tulos ei näy olevan meillä yleisemmin tunnettu”

“Jokainen jalanmitta, jolta olut väistyy, joutuu viinan ja konjakin valtaan. Tavallinen tarjoilumäärä on nyt 5 tai 6 ryyppyä entisten kahden olutpuoliskon sijassa. Missä ennen otettiin ‘ruokanaukku’, siellä ‘naukitaan’ nyt puheen jatkoksikin, ja mitä alempia kansankerroksia tarkastellaan, sitä useampia juoppoja tavataan ja sitä vähemmän yleistä kohtuullisuutta.”

“Koko edellä oleva esitys todistaa täydelleen oikeaksi sen tärkeän väitöksen, että olut kykenee tunkemaan syrjään viinan ja että veron lisäyksen tuottama oluen menekin vähenys saa aikaan, että viinan käyttäminen enenee.”

Oluttehtailijoiden mukaan professori Rosenthal on kertonut seuraavaa:

“Missä ei voi kasvaa viiniä, joka olisi riittävän helppoa ollakseen kansan juomana, siellä meidän on täysi syy edistää oluen käyttämistä viinan vastustamiseksi.”

Oluttehtailijat, tekeekö oluen säännöllinen nauttiminen ihmisestä alkoholistin?

“[N]äyttää pitemmittä todistuksitta sitä [olutta] täytyvän pitää ravintoaineena eikä juovutusjuomana. Ja kun vielä lisäksi olut osotaksen kykenevänsä vähentämään viinan käyttämistä siellä, missä sitä saa esteittä myydä ja on helposti saatavana, niin tulisi jokaisen todellisen raittiuden harrastajan edistää tai ainakin olla vastustamatta sen vapaata nauttimista.”

“Oluen kulutus nykyään on varsin vähäinen Suomessa, ja verratessa sitä siihen oluen paljouteen, joka Saksassa nautitaan, ei voi olutta meillä koskaan sanoa juovutusjuomaksi. … Eikä kuitenkaan voine kukaan väittää, että Saksan kansa, joka kaikilla inhimillisen työn aloilla on etukynnessä, olisi juoppouteen vajonnut. Suomessa taas, missä kulutetaan tuskin enemmän kuin 10 litraa henkeä kohti vuosittain, se jo arveluttaa ja saa aikaan olutteollisuuden tukahuttamista tarkoittavia toimenpiteitä.”

Yhteenveto

Mitä on Olutehtailijoiden mukaan esityksestään pääteltävä?

“Edellä antamastamme esityksestä selviää:

1:o) että Suomen olutteollisuus jo nykyisissä oloissa on tukalassa taloudellisessa tilassa
2:o) että ehdotettua mallasveron lisäystä tuskin voidaan siirtää ostajain suoritettavaksi, vaan että se jää oluttehtaitten maksettavaksi suoranaiseksi veroksi;
3:o) että veronlisäys lyhyessä ajassa on saattava useita oluttehtaita häviöön ja tuntuvasti vähentävä muitten tuottavaisuutta; sekä
4:o) että, koska olut vaikuttaa viinan käyttämisen vähentämiseen, muitten sivistysmaitten taloudellinen lainsäädäntö on kehittynyt siihen suuntaan, että oluen menekkiä edistetään tai ainakin ollaan sitä vaikeuttamatta.

Tammikuussa 1894, Suomen oluttehtailijoita”

Eipä näytä järkiperäisyyttä puuttuva systeemimme kovin paljon muuttuneen 120 vuodessa.

Lähteet

Sananen mallasjuomakysymyksestä, Suomen oluttehtailijoita, 1894

Kuvat: Wikipedia / Wikimedia

• Kuva 1
• Kuva 2
• Kuva 3
• Kuva 4
• Kuva 5
• Kuva 6