Sähkösavustusta

Savustus sopii kaikille keleille kesähelteistä talvipakkasiin, vaikka kyseinen aktiviteetti enemmäkin kesäiseksi harrastukseksi mielletään. Kokeilen erästä suomalaista savustusvälinettä, johon asetellaan kassilohta, lammasta ja pari makkaraa. Aiemmin kyseisellä kapistuksella on savusteltu mm. Sikaa ja kirjolohta. Katsotaan, mitä hommasta tulee – joka tapauksessa meininki on erilaista kuin pallogrillisavustus.

Huom. eräiden lähteiden mukaan mikä tahansa laite, jossa lämpöä ja siten savua tuotetaan sähkön avulla, on uuni. Siten tämäkin on eräänlainen uuni, jota valmistaja itse asiassa kutsuu savustusastiaksi.

Taustaa

Savustusta suunnitellessa paistoin hieman makkaraa ja munia. Videosta käy ilmi hetki tuosta paistosessiosta, josta eräs kuva jo lähtikin viraaliksi.

Pohjatyöt

Itse projekti rakentui seuraavalla tavalla.

Savuntuottajat

Käytän savuntuottajana leppää. Appiukko sirklasi ystävällisesti muutaman leppäkiekon, joista tässä yhteydessä lähtee kehiin pari pienemmän mittapuun kappaletta. Oheen heitän ns. ranteella leppälastua / haketta. Tämä riittänee puolen tunnin savustukseen.

Tilanne savustuksen jälkeen: kaikki lastut eivät palaneet, vaikka näkyvää savua tuli liikaakin.

Savustettavat

Kuten mainittua savustan kassilohta, karitsan paistia ja pari nakkia. Karitsassa taisi olla jopa käytetyn lihatiskin valmismarinadi pinnoilla. Eipä näistä hirveästi ole siis sanottavaa.

Asettelu

Laitteeseen mahtuu yksi halsterillinen kamaa. Halsterin käyttö ei olisi mitenkään välttämätöntä, mutta mielestäni siten kantta saa pidettyä helpommin auki tässä välineessä ja samalla valmiiden tuotteiden nosto tarjolle helpottuu asteella.

Lämmöntuotto

Lämmöntuotto hoidetaan sähköisellä keittolevyllä.

Lämmönmittaus

Vähemmän tieteellisesti tällä kertaa eli ei mitattu.

Työskentely

Kun kamat on sisällä, pistän levyn laulamaan täysille. Pian astiasta tupruttaa paksua harmaata savua – sellaista jollaista kaikissa amerikkalaisissa savustusopasteissa kehoitellaan välttämään kuin ruttoa. No asialle en mitään mahda juuri nyt; katsotaan mitä tuleman pitää.

Savustus jatkuu, mutta savu ei hälvene – ehkäpä käyttämästäni savuntuottajien määrästä johtuen. Näkyvän savun määrästä päätelleen pyrolyysi ei ole lähtenyt käyntiin.

Savutilan lämpö ei nouse kovin korkeaksi, vaikka ulkoilma on melko lämmin. Palamisreaktion käynnistymättömyys ei tähän tuo apuja. Kokeilen lohta muutamaan otteeseen, mutta kypsennystä täytyy jatkaa. Sinänsä tilanne on ihan ok – mikäs kiire tässä on – mutta savun sakeus hieman pelottaa.

Lopulta savun tulo alkaa loppua ja reunasta puskee ulos lähinnä väreilevää ilmaa. Hieman uhuempaa kuin jenkki-BBQ-miesten hakema TBS, mutta aromiltaan erittäin hyvää tavaraa. Tällaista sen pitäisi olla koko ajan.

Kun savun aromi on saatu kohdalleen, annetaan kamojen maustua vielä hetki astiassa. Sen jälkeen siirrytään syöntivaiheeseen.

Maistelu

Kassilohi

Lohi oli maultaan oikein miellyttävä. Savun aromi ei päätä huimannut, mutta selkeästi sitä oli. Ei huono siis. Väriä ei pinnalla juurikaan näkynyt.

Sisältä fisu oli kauttaaltaan rosé, mikä sinänsä kielii onnistuneesta prosessista. Huomattavaa oli lohen tyypillisen lihassäikeittäin “lastuihin” jakautumisen puuttuminen – koko pala oli kauttaaltaan menettänyt rakenteensa ja irtosi normaalia epämääräisempinä paloina. Johtuiko tämä pitkästä kypsennysajasta vai kassilohelle tyypillisestä löysyydestä? Ehkä molemmista?

Karitsa

Karitsa oli ihan helvetin kitkerää. Tai ei ehkä helvetin, voisi olla kitkerämpääkin, mutta ei mitään hyvää kuitenkaan. Karitsa oli savustimessa saman ajan kuin lohi, mikä on mielenkiintoista, koska maut olivat niin erilaiset.

Makkara

Makkara oli ihan ok, ei erityistä mainittavaa.

Jälkilöylyt

Mitä jos mitään siis opittiin?

Savuntuottajat

Savustin täytyisi saada kunnolla käyntiin, ts. kiekot palamaan, ennen lihojen lisäystä. Kuten kuvasta näkyy, runsaasti pyromassaa olisi ollut jäljellä vielä siinä vaiheessa, kun oikea aromi löytyi.

Näkisin tässä kaksi vaihtoehtoa. Joko lastu ei syttynyt kunnolla, jossa tilanteessa lastu savuntuottajana pitäisi tässä systeemissä hylätä. Koska kuten kuvasta näkyy, kaikki lastu paloi. Tai sitten kiekkojen tuottama harmaa savu peitti alleen purusta tulevan aromin. Tulevissa sessioissa olisin taipuvainen käyttämään kiekkoja.

Savustin

Olen aiemminkin miettinyt, että pohjasta täysin suljettu astia ei voi kehittää TBS:ää kovin tehokkaasti. Tässä suhteessa toistan jo aiemminkin ehdottamani kehityskohteen eli pohjaan pitäisi porata muutamia reikiä, jotta vetoa saataisiin aikaan. Tämä lisäisi hieman lämpöä, joka keittolevyn kanssa on aina ollut ongelmana, ja antaisi puhtaampaa savua. Tällöin purun voisi varmaan unohtaa ja savustaa puhtaasti kiekoilla (kuten yllä jo päätinkin tehdä).

Metodiikka ja eri lajit ja lihakset

Kiinnostavimmat tästä projektista mieleen nousevat kysymykset koskevat ehdottomasti sitä, miksi lohesta ja lihasta tulee niin erilaista. Mikä tähän voi olla syynä? Mieleen nousevat seuraavat mallit

Savun kitkerät ainesosat joko

• tarttuvat helpommin lihaan kuin kalaan,
• maistuvat lihassa helpommin, ts. kala pitää inherentisti sisällään jotain kitkeryyttä peittävää, tai
• reagoivat johonkin lihan ainesosaan tuottaen lisää kitkeryyttä tms.

Syy voi olla joku noista, ei mikään tai kaikki yhdessä. En osaa tällä hetkellä sanoa; asiaa pitää mietiskellä.

Jos tekisin samanlaisen savustuksen uudestaan, ts. ilman esim. ym. reikien porausta itse laitteeseen, voisi miettiä seuraavia testejä

• tehdään rasvaista kalaa, joka ei ole lohta
• tehdään vähärasvaista kalaa
• vertaillaan tuotoksia savustettuun sikaan

Tällaista tällä kertaa.