Big Timin mac and cheese
Mac(aroni) and cheese on monista tv-sarjoista tuttu eväs, joka nimensä mukaisesti valmistetaan makaronista ja juustosta. Valmistamme ruokalajista erään tulkinnan, joka soveltuu niin omaksi ruokalajikseen kuin täydentämään esimerkiksi noutopöytää. Oheen voisi valmistaa esim. salaatin, mutta nautimme vuoan ihan sellaisenaan.
Suosittelen käyttämään mahdollisimman vahvoja juustoja, koska tässä on hyvin vähän muuta makua. Poikkeuksellisesti emme käytä edes valkosipulia, mikä meikäläistä yllättää ehkä eniten tässä reseptissä. En kuitenkaan käyttäisi homejuustoja, koska ne eivät mielestäni ole parhaimmillaan kuumissa ruokalajeissa eikä suhteellisen korkeasta hinnasta saa läheskään kaikkea irti. Juustoalaa paremmin tuntevat pitävät esim. Roquefortin sekoittamista edes salaatteihin eräänlaisena raiskauksena[1]. Mainittakoon, että aurajuustoa en edes viitsi laskea juustoksi.
Jos halutaan, tällainen ruokalaji mahtuu nykysin niin usein käytettyyn luokitteluun “comfort food” a.k.a “lohturuoka” a.k.a “helvetisti rasvaa, hiilaria ja suolaa”.
Raaka-aineet
- makaronia
- juustoa maun mukaan / mitä kaapista löytyy (esim. parmesaani / grana padano / pecorino romano/ gruyere / cheddar / mouhijärven hilma / musta sara / gamle ole / taleggio)
- läskimaitoa
- voita
- muskottipähkinää (vastaraastettua)
- makuja: viherpippuria, dijonia, oreganoa
- leipää murustettuna
- (swarzwaldin kinkkua; tätä oli tarkoitus laittaa mutta unohdin, koska kokkaus alkoi n. 01.15)
- tomaattia viipaleina
Valmistus
- Keitä makaroni
- Raasta juustot
- Lämmitä maitoa miedolla tulella, lisää joukkoon juustot, voi ja maut.
- Lämmittele ja sekoittele hetki, kunnes on höyrynnyt hetken aikaa. Aivan höyryttelyn loppuvaiheessa olisin lisännyt hakatun kinkun, jos olisin muistanut.
- Sekoita kamat vuoassa ja iske päälle tomaattislaissit.
- Laita uuniin
- Paista 175-asteessa n. 45 minuuttia. Nautitaan humalassa n. 03:00.
Tuntemuksia
Tämä vuoka tuo lohtua, jos sellaista ruoasta voi saada.
Olisi mielenkiintoista kokeilla erilaisia variaatioita. Lähinnä mieleen tulee eri juustojen ja yrttien yhdistelmät. Toki kokeilisin lisäksi valkosipulilla. Ruoan rasvaisuus asettaa optimaaliset puitteet myös chilin käyttöön, joskaan sen maku ei saisi dominoida.
Ravintoarvoja voisi parantaa kokojyväpastalla sekä kuitupitoisilla kasviksilla. Ainakin varsiselleri tulee mieleen sopivista vegeistä, enkä uskoisi sienienkään heikentävän makujen kokonaisuutta. Edelleen yhdistelmä juuston, yrttien ja sienien välillä pitäisi miettiä optimaaliseksi. Suosittelen ruokaa toki myös tällaisenaan.
Lähteitä
[1] Jenkins, S. (1996). Cheese Primer, Workman Publishing Company, Inc. New York, NY, US of muthafucking A, s. 155-8
Kylmäsavulohileivät
Olimme Big Timin kanssa Taiteiden yön aikaan Helsingissä kiertelemässä paikallisia kuppiloita. Vierailimme mm. Oluthuone Kaislassa, joka omilla kotisivuillaan mahtipontisesti kuvailee asiakkaan ja ravintolan välistä ensikosketusta seuraavalla tavalla ”Tulijalle aukeaa välittömästi olutmaailma koko rikkaudessaan.” Fiilistely jatkuu tästä vielä eteenpäin, ja osittain se toki pitääkin paikkansa. Kaislasta löytyy “suuri valikoima Belgiasta tulleita 0,75l olutpulloja” ja Timin kanssa testasimme yhden niistä, Saison Dupontin. Runsas vaahtokukka ja miellyttävä maku. Toki session aikana kului muitakin oluita, mutta ei niistä sen enempää. Vierailemme varmasti Kaislassa uudestaan näiden Belgiasta tulleiden pullojen parissa.
Samaisella reissulla meillä oli myös mahdollisuus tavata Smetana-blogin innokkaita lukijoita, jotka hekin olivat iloisissa juhlatunnelmissa – kuten taiteiden yöhön kuuluu. Blogimme suosiosta kertonee jotain se, että meidät tunnistettiin kaupungilla liikkuneesta 100 000 -päisestä ihmismassasta.
Saamaamme palautteeseen sisältyi mm. huomio siitä, että blogia ei ole viime aikoina päivitetty riittävän usein. Osittain tämä johtuu siitä, että olen itse joutunut palaamaan töihin ja Leipuri-Keke on ollut Lohjalla kännäämässä. Otamme palautteen iloisina vastaan ja pyrimme tulevaisuudessa olemaan aktiivisempia, koska mitä olisimmekaan ilman innokkaita lukijoitamme – emme mitään. Toivomme siis, että seuraava resepti miellyttää teitä.
Valmistusaika: 30 min + tekeytyminen jääkaapissa ( + 3h)
Ainekset
Alla reseptissä tarvittavat ainekset. Lusikkoihin perustuvat mitat ovat jonkin verran kukkuroita, ei tasaisia mutta ei mitään övereitäkään.
Olen lopettanut kevyttuotteiden käyttämisen lähes kokonaan ja siksi majo on täyden rasvan versio. Wasabi on valmiina sellaisesta vihreästä tuubista eli ei “aitoa” japanilaista wasabia. Sitruunan kannattaa olla pieni, ettei tule liian hapanta. Jos et usko pitäväsi happamuudesta leivässä, sitruunan voinee jättää poiskin.
Fylli
- 350 g kylmäsavulohta
- 1 rkl Dijon-sinappia
- 2 rkl majoneesia
- 2 rkl pestoa
- 2 valkosipulin kynttä puristettuna
- mustapippuria (vastajauhettua)
- 2 tl wasabia
- 1 tl kuivattua tilliä
- 0,5 sitruunan mehu
Veget
- jäävuorisalaattia
- tomaattia
Leipä
- 1 pkt Realia (10 siivua)
Kasaus
- Pienin lohen ja sekoittelen fyllin.
- Asetan fyllin Real-siivujen päälle ja siihen vegeä sopiva määrä. Päälle vielä kanneksi siivu Realia.
- Laitan leivät tekeytymään jääkaappiin muutamaksi tunniksi, ehkä vuorokausikaan ei olisi haitaksi leivän mehevyyden kannalta. Jos valmistat leivät tämän reseptin perusteella, tekeytymisvaiheesta ei kannata tinkiä; leipä on parhaimmillaan vasta sitten, kun se on päässyt kunnolla kostumaan.
- Nautin leivät Nti Coctailkurkun kanssa. Jos hän ei ole paikalla, leivät voi nauttia myös muussa seurassa.
Olutmatka Belgiaan: Brysseliä tuopin läpi
Smetana-blogi kävi heittämässä session Belgiassa. Belgia on tunnettu oluistaan ja simpukoistaan. Molempia tuli imutettua, mutta ennen kaikkea kiinnostuksen kohteena tällä reissulla oli oluiden maistelu.
Keitot
Alla lähes kaikki reissulla juodut bisset, muutama taisi jäädä joku ilta kuvaamatta. Kamera on muutaman vuoden vanha eikä täysin soveltuva baarikuvaukseen, mutta kyllä noista jotain käsitystä kuitenkin saa.
- Hoegaarden on melko laimea keitto, varsinkin kun sitä juo jonkun paremman soosin perään. Ko. soosille muodostuikin lisänimi “vehnäoluiden Budi”.
- Belle-vue Framboise maistuu mehukatilta.
- Oude Kriek on toimiva bisselajike litkimisen välissä. Täytyy testailla myös kotimaassa.
- Jupiler Taurosta irtoaa hyvä vaahtokukka (ks. yllä).
- Nähtävästi on mahdollista tehdä myös Hart Sportilta maistuvaa olutta (ks. yllä).
- Big Timin mukaan Barbar on “simaoluiden Budi”
Bisset vielä kertaalleen videon muodossa
Yleisiä fiiliksiä
- Helsingin Sanomien mukaan Brysselissä kahvi onkin olutta, mikä tarkoittanee, että jokaisen kahvilan olutvalikoima ylittää useimpien suomalaisten baarien vastaavan. Näin homma tuntuu toimivan ja Bryssel on varmasti jokaisen oluenystävän kaupunkiloman arvoinen kohde.
- Vincent Vega kommentoi Pulp Fictionissa eurooppalaisten majoneesin käyttöä ranskalaisia syötäessä sanomalla: “They fucking drown ‘em in that shit.” Ranskalaisia tarjoillaan kaiken mahdollisen ohella, ja majoneesia saattaa helposti päätyä liikaa esimerkiksi patonkiin, minkä osa seurueesta koki omakohtaisesti.
- Brysselissä näyttäisi olevan melko vilkas homo-skene ja ilmeisesti myös homokaupunginosa. Tämä selvisi, kun tiedustelimme eräältä rööriroopelta japanilaisia ravintoloita, mihin saimme vastauksena “I don’t know, weeelll… maybe in the gay district.” – Well, maybe not, buddy
- Ruokapuolelta emme missään tapauksessa syöneet kaupungin parhaissa ravintoloissa. Fiilikseksi jäi kuitenkin se, että kaupunki ei tarjoa mielettömiä kulinaristisia elämyksiä. Simpukat olivat kyllä hyviä. Brysselistä löytyy rafloja joka lähtöön ja niihin perehtyminen olisi oman reissunsa arvoinen, ehkä hieman pienemmällä oluen kulutuksella.
- Brysselissä äidinkielenään ranskaa puhuville ihmisille englantia puhuva turisti ei ole pelkkä pökäle.
Majapaikkana reissulla oli Hotel the Moon, jota voitaneen keskeisen sijaintinsa ja hintansa puolesta suositella. Kesällä kolmen hengen huoneen hinta oli sopuraha 72 € / yö. Managerilta kannattaa etukäteen pyytää ylimääräinen lakana, jonka saaminen muuten osoittautui yllättävän vaikeaksi vaikka lopulta onnistuikin.
Kokonaisuudessaan reissusta Del Monte mies sanoo Kyllä.
- Del Monte mies luonnollisesti viittaa Butcher King Leopold II toimintaan 1900-luvun taitteessa (mies päässyt hyvään seuraan). Belgialaiset ovat jostain käsittämättömästä syystä ylpeitä entisestä johtajastaan. Oluen ystävä voi kunnioittaa Leoa käymällä kaverin patsaalla tai matkustelemalla Leon mukaan nimetyn metroaseman ohi. Belgia-Kongo kolonialismista kiinnostuneina vierailimme Royal Museum for Central Africassa. Museo tarjosi hienojen täytettyjen eläimien ja Kongolaisten perustyökalujen lisäksi myös ohuesti tietoa kolonialismin ajasta. Belgian “puhtaasta lähimmäisen rakkaudesta” Kongolle antamista tukirahoista oli tehty oikein hieno listaus kivitauluun. Kongolaisten käsistä tehdyistä tuhkakupeista ei ollut juuri mainintoja. Onneksi museon vierestä löytyi hotellin baari, josta sai mainioita oluita esim. Barbar “simaoluiden Budi.” [Big Tim]
- Hoegaarden on melko laimea keitto, varsinkin kun sitä juo jonkun paremman soosin perään. Ko. soosille muodostuikin lisänimi “vehnäoluiden Budi”.
- Belle-vue Framboise maistuu mehukatilta.
- Oude Kriek on toimiva bisselajike litkimisen välissä. Täytyy testailla myös kotimaassa.
- Jupiler Taurosta irtoaa hyvä vaahtokukka (ks. yllä).
- Nähtävästi on mahdollista tehdä myös Hart Sportilta maistuvaa olutta (ks. yllä).
- Big Timin mukaan Barbar on “simaoluiden Budi”
Bisset vielä kertaalleen videon muodossa
Yleisiä fiiliksiä
- Helsingin Sanomien mukaan Brysselissä kahvi onkin olutta, mikä tarkoittanee, että jokaisen kahvilan olutvalikoima ylittää useimpien suomalaisten baarien vastaavan. Näin homma tuntuu toimivan ja Bryssel on varmasti jokaisen oluenystävän kaupunkiloman arvoinen kohde.
- Vincent Vega kommentoi Pulp Fictionissa eurooppalaisten majoneesin käyttöä ranskalaisia syötäessä sanomalla: “They fucking drown ‘em in that shit.” Ranskalaisia tarjoillaan kaiken mahdollisen ohella, ja majoneesia saattaa helposti päätyä liikaa esimerkiksi patonkiin, minkä osa seurueesta koki omakohtaisesti.
- Brysselissä näyttäisi olevan melko vilkas homo-skene ja ilmeisesti myös homokaupunginosa. Tämä selvisi, kun tiedustelimme eräältä rööriroopelta japanilaisia ravintoloita, mihin saimme vastauksena “I don’t know, weeelll… maybe in the gay district.” – Well, maybe not, buddy
- Ruokapuolelta emme missään tapauksessa syöneet kaupungin parhaissa ravintoloissa. Fiilikseksi jäi kuitenkin se, että kaupunki ei tarjoa mielettömiä kulinaristisia elämyksiä. Simpukat olivat kyllä hyviä. Brysselistä löytyy rafloja joka lähtöön ja niihin perehtyminen olisi oman reissunsa arvoinen, ehkä hieman pienemmällä oluen kulutuksella.
- Brysselissä äidinkielenään ranskaa puhuville ihmisille englantia puhuva turisti ei ole pelkkä pökäle.
Majapaikkana reissulla oli Hotel the Moon, jota voitaneen keskeisen sijaintinsa ja hintansa puolesta suositella. Kesällä kolmen hengen huoneen hinta oli sopuraha 72 € / yö. Managerilta kannattaa etukäteen pyytää ylimääräinen lakana, jonka saaminen muuten osoittautui yllättävän vaikeaksi vaikka lopulta onnistuikin.
Kokonaisuudessaan reissusta Del Monte mies sanoo Kyllä.
- Del Monte mies luonnollisesti viittaa Butcher King Leopold II toimintaan 1900-luvun taitteessa (mies päässyt hyvään seuraan). Belgialaiset ovat jostain käsittämättömästä syystä ylpeitä entisestä johtajastaan. Oluen ystävä voi kunnioittaa Leoa käymällä kaverin patsaalla tai matkustelemalla Leon mukaan nimetyn metroaseman ohi. Belgia-Kongo kolonialismista kiinnostuneina vierailimme Royal Museum for Central Africassa. Museo tarjosi hienojen täytettyjen eläimien ja Kongolaisten perustyökalujen lisäksi myös ohuesti tietoa kolonialismin ajasta. Belgian “puhtaasta lähimmäisen rakkaudesta” Kongolle antamista tukirahoista oli tehty oikein hieno listaus kivitauluun. Kongolaisten käsistä tehdyistä tuhkakupeista ei ollut juuri mainintoja. Onneksi museon vierestä löytyi hotellin baari, josta sai mainioita oluita esim. Barbar “simaoluiden Budi.” [Big Tim]
Sipuli-olut-keitto makkaralla, krutongeilla ja smetanalla
Sipulikeitto, olutkeitto, smetana, makkara ja krutongit keiton ohessa. Perinteisiä settejä, tässä reseptissä yhdistyvät kaikki nuo ihanat elementit.
Valmistusaika: n. 1h
Reseptin ainekset
- 5 sipulia
- 10 + 2 valkosipulin kynttä
- 1 chili (siemenineen)
- 1 rkl sokeria
- 1 olut, 0,33 l (Karhu III)
- 1 lihaliemikuutio
- viherpippuria
- Real-leipää krutongeiksi
- 3 Makulihan Chigolo-makkaraa
- smetanaa oheen
- oliiviöljyä paistamiseen
Valmistus
- Viipaloidaan sipuli, chili ja valkosipuli. Ruskistetaan ne kattilassa.
- Pari minuuttia ennen sipulien valmistamista lisätään sokeri.
- Lisätään joukkoon olut ja 0, 5 litraa vettä, lihaliemikuutio ja viherpippuri. Keitetään 45 min, satunnaisesti sekoitellen.
- Keiton kiehuessa valmistetaan krutongit viipaloimalla ne, kaatamalla päälle oliiviöljyä sekä puristamalla joukkoon kaksi valkosipulin kynttä. Paistetaan 175 asteessa välillä sekoitellen, kunnes hyviä.
- Ennen keiton valmistumista viipaloidaan ja paistetaan makkara.
- Tarjoillaan valmis keitto paistetun makkaran, krutonkien ja smetanan kera.
- Nautitaan.
Fiiliksiä
Hyvä keitto ja hyvät lisukkeet, jotka yhdessä rakentavat toimivan paketin. Keitto yksin saattaisi olla hieman laimea. Kokonaisuus on siis enemmän kuin osiensa summa.
Lähteet
Inspiraationlähteinä käytettiin Realbeer.com’in kahta reseptiä:
Lähteet
Inspiraationlähteinä käytettiin Realbeer.com’in kahta reseptiä:
-->Big Timin tuliaiskaljat
Big Tim oli käynyt pöhisemässä Sardiniassa ja saimme sieltä tuliaisena Tennent’s Super Strong Lager -oluen. Prosentteja 9%, joten kohtuu vahvasta keitosta on kysymys.
Mukava vaahtokukka ja sopivasti pitsiä.
Kiitos Tim!
Amerikan kansallispäivän juomia
Smetana-blogissa olemme kiinnostuneet “olutkulttuurista”, mikä tietenkin tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Alkoholin juominen on aina humalahakuista; haluttu humalan taso vain vaihtelee. Oluen juominen on toki myös paljon muuta,. mm. mauilla fiilistelyä. Tälläkin kertaa nautimme muutaman oluen kokkauksen ohessa, ja koska on Ameriikan kansallispäivä, oluet ovat ameriikkalaisia. Alla päivän satoa.
Soosit
Budweiser – The King of Horse Piss
Emme voi suositella tätä “olutta” kenellekään. Ei kunnolla humalaisuutta tai maltaisuutta, ei oikeastaan mitään. Tölkki ei edes ollut puolilitrainen, mikä saattaa tämän oluen ollessa kyseessä olla itse asiassa jopa hyvä asia 
Tää oli aivan levottoman hyvä bisse. Vehnäinen ja raikas, ei saksalaisen vehnäoluen makuista mutta ei myöskään belgialaisen maustettua. Alkosta ostettu ja jokin aika sitten vielä oli Alkon saitilla tilausvalikoimassa, mutta en löydä sitä enää. Liekö poistunut – toivottavasti ei.
Matkalla: olutta ja ruokaa Mansessa
Moro!
Keissi Tampereelle, alla raporttia.
Keittoa panimoravintola Plevnassa
Hyvä seura oli tietenkin reissun pääasiallinen tarkoitus. Vierailukohteista Panimoravintola Plevna oli ehdottomasti ykkönen ja sinne suunnattiinkin ensimmäisenä.
Juomat
Kaksi olutta: Mansen Pride ja olutkeiton kanssa suositeltu ruis ipa. Aleista on alkanut muodostua oma suosikkini, ainakin nämä olivat erittäin maukkaita ja Mansen Pride sitruunaisuudellaan sopi oivasti kuumaan kesäpäivään.
Sima: Plevnan panimosima seuralaiselle. Kuulemma erittäin hyvää.
Safkat
Olutjuustokeitto: maukas
Tammerkosken lohisoppa: maukas
Yleisfiilis
Hyvän oluen ja ruoan parissa ei voi mennä pieleen. Aurinkoinen päivä takasi loistofiiliksen. Suosittelemme Plevnaa varauksetta oluen ystäville.
Bodega Salud
Iltaruokailu tapahtui Bodega Salud -nimisessä paikassa, jota on suositeltu useista lähteistä ja joka omilla sivuillaan mainostaa olevansa “ehkä Tampereen nimekkäin ruokaravintola”. En muista tarkkaa ilmaisua, mutta ruokalistassa oli myös mainintaa tyyliin “maailman parasta espanjalaista ruokaa”. Markkinoinnissa yksi hyvän asiakaskokemuksen perusteista on, että itse tuote antaa sen, mitä markkinointiviesti lupaa; ts. asiakas kokee saaneensa sen, mitä on olettanut ostavansa. Tässä suhteessa Salud on siis pukenut päälleen suuret kuvitteelliset saappaat, joita ravintolakokemus ei ikävä kyllä kyennyt täyttämään.
Kahden hengen “seurueelle” löytyy helposti pöytä yksinäisestä kulmauksesta, kaukana sisäänkäynnin luona sijaitsevasta espanjalaisen kitaran soittajasta. Pöytävarausta ei ollut, joten tämä lienee hyväksyttävä.
Juomat
Tiedustelen ensimmäisenä olutvalikoimaa, joka ei yllätä ainakaan positiivisesti. Hanassa Karhua ja San Miguelia (Philippiinit), pulloissa S-ketjun kuppilat mieleen tuova kokoelma mm. Staropramenia ja Stella Artoista. Pullossa ei siis mitään Espanjalaista. Vaikka Espanja ei ole erityisesti tunnettu oluistaan, kyllä siellä cervezaa imutellaan. Katalonialaisen Damm-panimon Estrella-olut on nykyiseni saatavilla Suomesta lähes mistä vaan, joten vähintään siihen olisi helppo laajentaa.
Seuralainen eli Nti Coctailkurkku ottaa sangriaa ja talon viiniä; sangria on hyvää ja viini ok. Minulle San Miguel, joka juotaessa jättää melko runsaasti pitsiä
Salaattipöytä
Salaattipöytä kuului hintaan. Muuten bulkkikamaa, mutta marinoidut oliivit olivat erittäin makoisia. Jos niitä olisi saanut kupillisen suoraan pöytään muutaman vaalean leipäviipaleen kera, olisi koko kokemus ollut parempi ja huomattavasti espanjalaisempi.
Alkupalat
Alkuun otan pariloidun hevosenlihatartarin; Kurkku nauttii alkupalaksi serranokinkkua ja sokerimelonia.
“Tartar” tarjoillaan kapriksen, sipulin, punajuuren ja suolakurkkujen kera. En ole ikinä syönyt hevosenlihatartaria Espanjassa, mutta olen melko varma, että punajuuri ja suolakurkut eivät kuulu siellä kuvaan. “Tartar” on kaukana kevyesti pariloidusta; kyseessä on hieman keskeltä punertava, lähinnä medium-pihviä muistuttava pyörylä. Maku on hyvä, mutta raakuus ei ole tartar-tasoa. Ohessa tarjoiltiin shotti-lasista keltuainen, joka sisälsi myös melko paljon valkuaista. Tämä on sinänsä ok, mutta koska listassa luki keltuainen, niin erottelun voisi tehdä hieman tarkemmin.
Alkuruoka omalta osaltani pettymys; varsinkin kun tarjoilija tulee kesken syönnin huutelemaan “Onko hyvää!?” Joskus pitäisi siihenkin sanoa “ei ole, kanna pois vaan” ja katsoa, mitä tapahtuu. Kesken syömisen tarjoilija voi pysyä poissa pöydästä ja saapua siihen vain, jos a) hänet pyydetään tai b) hän täydentää laseja (kuuman päivän jälkeen vesilasimme olisivat kaivanneet täydennystä pikaisemmin).
Serrano ja meloni on kuulemma hyvä, tosin vaikea sitä olisi pilatakaan. Kysymyksiä herättää kinkun päällä lepäilevän puolikkaan mansikan tarkoitus.
Pääruoka
Pääruokani on Porsaan sisäfile ja Saludin makkara, Kurkulla Karitsanpotka. Talon makkara on aina eräänlainen tulikoe ja asia, josta kokin taidot testataan. Olisin jopa toivonut listalle makkarapannua, mutta sellaista ei näkynyt. Kokki ei nähtävästi ollut makkaramiehiä, mikä kävi ilmi myös makkaraa syödessä.
Sika tarjoiltiin kupissa tomaattikastikkeessa olevien kasviesten kera, löysäksi keitetyn pastan päällä. Makunsa puolesta ok, tosin ei mitään sellaista, jota en voisi kotioloissa tehdä itsekin. Makkara oli melko mauton, koostumukseltaan löysä ja helposti hajoava. Kurkun karitsan potka oli kuulemma murea ja irtosi luusta hyvin, mutta kasvikset olisivat voineet olla aavistuksen pehmeämpiä. Vierestä katsottuna lautasen harmonia ei ollut täydellinen (vrt. kuva alla).
Alkuruoan yhteydessä pöytään oli tuotu pippuria, oliiviöljyä ja suolaa. Jossain vaiheessa ruokailun kesken tarjoilija tulee sanomaan “siirrään tätä vähän” ja vie mausteet pois toiseen pöytään. Tavaraa ei voi tuolla tavalla tulla kantamaan kesken syömisen pois, varsinkaan tällä kommentilla varustettuna. Tyylitöntä. Suosittelen Saludille investointia toiseen oliiviöljypulloon ja pippurimyllyyn, jotta ei tarvitse toimi näin.
Ruoan jälkeen
Ruoan jälkeen tarjoilijoita ei näy pitkiin aikoihin. Mietimme kahvien tilaamista. Itselleni luonnollisesti cafe solo, joskin tässä vaiheessa oli selvää, ettei tarjoilija tiedä, mitä se voisi olla. Ehdin käydä wc’ssäkin, mutta koska tarjoilijoita ei näkynyt, päätimme jättää kahvit juomatta. Kun tarjoilija lopulta saapui, hän kertoi, että salaattipöydässä olisi tarjolla jälkiruoaksi ”hedelmiä ja juustoja”, mutta koska valikoima rajoittui vesimeloniin, rypäleisiin ja saksalaiseen homejuustoon, jäi se kokeilematta.
Yleisfiilis
Paikka oli manselaisen oloinen. Palvelu keskinkertainen, ajoittain hidas ja osin negatiivisella tavalla yllättävä. Pöydän kokonaislasku n. 75 € (3 juomaa, 2 alkuruokaa, 2 pääruokaa, ei jälkiruokaa, kahveja tms.), millä hinnalla en voi pitää ruokaa hintansa arvoisena enkä siten suositella muille. Olen käynyt vain kerran Espanjassa (n. puoli vuotta sitten Barcelonassa), enkä pidä itseäni Espanjan tuntijana. Suurista mainospuheista huolimatta ei sitä valitettavasti vaikuttanut olevan ravintolapäällikkökään.
Tampereella kiinnostavampi kokeiltava olisi ollut esim. Pizzeria Napoli, jonne olisimme saattaneet mennä, jos se olisi ollut tiedossa ennen reissua.
Teerenpeli
Teerenpeli löytyy myös Helsingistä, mutta koska omasin pari hanajuomaan oikeuttavaa lippua, kävimme vielä nauttimassa yhden Vauhtiveikon ja mustikkasidukan. Hyviä kumpainenkin.
Hyvää yötä.
Juhannusjuomia
Juhannus vietetty, krabbe lähes kärsitty, alla osa juomista, loppu pääpiirteittäin peruskuraa (nyt Karjalaa), kuvat Nokiasta. Karjalan saitilla muuten sama naurettava kysymys täysi-ikäisyydestä, joka löytyy nykyisin monilta saiteilta.
“Kenny Walls, this one goes out to YOU! ” (Street Dogs; Savin Hill; Fighter)
Sopat
Lammin Sahti: Puhti Katajaolut
Shepherd Neame: Master Brew Kentish Ale
Hyviä sooseja.
Juhannuksen teemabiisit Street Dogsilta myös Amazonista
Juhannuksen teemabiisit Street Dogsilta myös Amazonista
Leipäkalja (kvassi)
Perusvenäläisen kvassin valmistamisen kokeilua. Odotuksena jotain kotikaljan tyyppistä.
Tiettyjen oluiden yhteydessä käytetään termiä “nestemäinen leipä”. Kvassi on nimenomaan sitä, nestemäistä leipää.
Ainekset
puoli annosta ruismallasleipää (suolatonta)
100 g sokeria
25 g hiivaa (laitetaan 1 pussi kuivahiivaa)
25 g rusinoita
3 l vettä ruiskorppujen liottamiseen
0,5 l vettä hiivan liottamiseen
Valmistuaika:
Leipä: > 1 päivä
Kvassi: 4 – 6 päivää
Menetelmä
Leikataan leipä viipaleiksi ja kuivataan uunissa korpuiksi.
Muserrellaan korput tilavaan astiaan ja kaadetaan niiden päälle kiehuva vesi.
Suodatetaan neste pyyhkeen läpi 15 h kuluttua. Nesteen tulisi olla läpikuultavaa, ruskeaan vivahtavaa. Lisätään sokeri sekä veteen liotettu hiiva. Suljetaan astia ja asetetaan lämpimään, mielellään aurinkoiseen paikkaan.
Painon perusteella nestettä oli ennen pullotusta n. 2,3 kg.
13 h kuluttua pullotetaan juoma ja pannaan jokaiseen pulloon 2-3 rusinaa. Suljetaan korkit huolellisesti.
Pullot säilöttiin seuraavalla tavalla
- Kaksi vuorokautta huoneen lämmössä, sitten jääkaappiin.
- Kolme vuorokautta huoneen lämmössä , sitten jääkaappiin.
- Neljä vuorokautta huoneen lämmössä, sitten jääkaappiin.
- Viisi vuorokautta huoneen lämmössä, sitten jääkaappiin.
Olisi pitänyt sekoittaa ennen pullotusta, koska hiiva oli pohjalla
Alkuperäisen ohjeen mukaan kvassi on parasta 4 vuorokauden säilytyksen jälkeen.
Kvassi on valmista
Pullot valmistuivat hieman eri tavoin riippuen pulloon tulleen hiivan määrästä ja eri lämpötiloista käyttämisen aikana. Alla kommenteja:
- Kaksi vuorokautta lämpimässä: voisi olla parempaakin, haiskahtaa leivältä ja maussa selkeää maltaisuutta. Päivän ensimmäisenä juomana nautittaessa kvassi tuotti pienen jäisen pöhnän, joka oli miellyttävämpi kuin maku. Prosentteja ei varmaankaan kovin paljon ollut.
- Ehkä paras näistä kaikista. Vähiten hiivaa.
- Neljä vuorokautta lämpimässä: parempaa kuin kaksi vuorokautta. Leivän maku huomattavasti vähemmän havaittavissa, maku simaan ja hieman kotikaljaan vivahtava.
- Aika muhevaa, ei tosin hyvää. Lyhyempää säilytystä lämpimässä suositellaan.
Lähde
Lehmusoksa R. ja Lehmusoksa R. (1995). Venäjän keittiö. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä
